Muistoissa

POHJ & FI & SE & NO MVA  Peikkovuoren Aamunkuiskaus ( "Piitu" )

25.4.2011 - 4.6.2018

sukupuoli: narttu

väri: musta vaalein merkein

synt.: 25.4.2011

i: C.I.B  Lecibsin Harto

e: C.I.B  Peikkovuoren Maihinnousu

kasv.: Taina Miettinen ja Ari Friman (Kennel Peikkovuoren)

om.: Johanna Sergejeff

silmät: OK

polvet: 0/0

lonkat: B/B

kyynärnivelet: 0/0

prcd-PRA geenitesti: B/Kantaja

pompen testi: Terve

muuta: saanut muutamia epilepsiakohtauksia                                         

Kuva: Jenna Sergejeff

näyttelyt:  POHJ & FI & SE & NO MVA                                                                                                                                      

Piitu oli ihmiselle maailman ihanin koira, niin iloinen ja mukaanlähtevä. Piitu oli myös unelmien näyttelykoira, joka rakasti esiintymistä ja Piitusta kyllä näki sen kauas.

Piitulla meni laumassa alkuvuosien ajan ihan hyvin, mutta sitten kuvaan astuivat epilepsiatyyppiset kohtaukset, joita todistetusti on nähty muutamia, mutta todellisuudessa niiden määrää emme osaa varmaksi sanoa, sillä Piitu joutui viimeiset useammat vuodet elämään aikalailla tarhakoiran elämää, koska ei tullut enää laumassa muiden kanssa toimeen.

Piitulla oli valtava oma "ego" ja Piitun olisi pitänyt päästä lauman johtajaksi, mutta näin ei päässyt käymään ja tilanteet lauman hierarkiaselvityksistä johtivat usein siihen, että Piitulla niin sanotusti "vintti pimeni" ja jouduimme usein olemaan tosikahakoissa erotuomareina. Näin ollen Piitua ei uskallettu enää pitää lauman muiden koirien kanssa.

Piitu oli ihana koira, oli sääli ja raskasta päästää Piitusta irti. Mutta koiran itsensä kannalta ratkaisu oli meidän näkemämme mukaan ainut oikea. Pitkän mietinnän jälkeen tulimme siihen tulokseen, että Piitun elämä ei enää ollut sellaista mitä se alussa oli, ja oli sääli katsoa vierestä miten niin ihmissosiaalista koiraa joutui pitämään enimmäkseen tarhassa. Piitusta myös alkoi tulla vuosi vuodelta arempi elettyään ns. häkkikoirana. Pohdimme vaihtoehtoja pitkään, ja tulimme siihen tulokseen ettei näin riskialtista koiraa voi sijoittaa uuteen kotiinkaan (koska koimme olevamme Piitusta vastuussa loppuun saakka), joten ainut vaihtoehto oli päästää Piitu nauttimaan vapaudesta sateenkaarisillalle.

" Nyt olet vapaa ja mukana tuulen. Saat kulkea rajalla ajattomuuden

Olet kimallus tähtien, pilven lento. Kasteisen aamun kuiskaus hento.

Kiitos rakas näistä vuosista, pysyt kultaisissa muistoissa aina."

Kuva: Jenna Sergejeff

[Piitu Koiranetissä]

Cecilia ( "Cessi" )

30.7.2005 - 9.7.2018

sukupuoli: narttu

väri: soopeli

synt. : 30.07.2005

i: Ciasman Rokki-Olli

e: Orso-Farm Juppa

kasv.: Anna-Riitta Kumpumäki

om.: Johanna Sergejeff

silmät: OK (02/09)

polvet: 0/0

lonkat: D/D

prcd-PRA geenitesti: B/Kantaja        

muuta: sterilisoitu v.2013

näyttelyt: ERI

         Kuva: Jenna Sergejeff

jälkeläiset: Taikalumon V-pentue 9.6.2009

Luonteeltaan Cessi oli kiltti, nöyrä ja hyvin helppo koira jolle perhe oli kaikki kaikessa. Cessin luonne oli sekoitus sopivaa pehmeyttä ja kovuutta. Cessi oli parhaimmat ikävuotensa lauman pomona, kunnes sitten alkoi jättämään pomon paikkaansa tytölleen Viiville, kun ei vanhana rouvana enää niin jaksanut kaitsea laumaa. Auktoriteetin Cessi kuitenkin säilytti loppuun saakka, vaikka Cessistä kyllä näki, että muori oli alkanut lepsumaan.

Cessi oli meidän perheen ensimmäinen lapinkoira, ja voisi sanoa, että tässä oli koira täyttä kultaa. Cessin myötä hurahdimme koiranäyttelyihin ja ylipäätään koko lapinkoira rotuun. Voisi siis sanoa, että ilman Cessiä ei olisi nykypäivää meidän kotikennelissä.

Cessi pysyi hyvin terveenä, ainoastaan vuonna 2011 poistettiin hyvälaatuinen nisäkasvain ja kun muori sterilisoitiin. Cessi teki ensimäiset Taikalumon pennut v. 2009 ja toimikin erinomaisena emänä.

Cessin vanhuus alkoi näkyä 12-ikävuotenansa ja heinäkuussa 2018 Cessin kunto meni niin huonoon kuntoon, että oli sääli katsoa toista vierestä. Niimpä raskas päätös tehtiin ja muori päästettiin ikiuneen.

 Kuva: Jenna Sergejeff

[ Cessi Koiranetissä ]